Ajankohtaista Constra Group
Blogi Constra Group
Miksi huoli hallituksen syntymisestä olikin aiheeton?
Suomessa tuskailtiin kesälomien kynnyksellä, saadaanko hallitusta kasaan lainkaan. Vaikka neuvottelut vaikuttivat ulkopuolisesta lähes mahdottomilta saada päätökseen, oli huoli ainakin neuvottelun näkökulmasta käytännössä aiheeton.
Miksi näin? Valaisua asiaan saa, kun vertaa tilannetta USA:n vastikään päättyneisiin velkakattoneuvotteluihin.
Kuten Suomessakin, syitä sopimuksen syntymiseen oli useita. Neuvotteluasiantuntijoiden mukaan kolme syytä nousi ylitse muiden.
- Syy numero 1: Neuvotteluosapuolten BATNA eli ns. paras vaihtoehto sopimukselle oli huonompi kuin sopimukseen pääseminen.
USA:ssa Harvardin Neuvotteluinstituutin PON:in johtaja, professori Robert N. Mnookin sanoi pari päivää ennen sovun syntymistä velkakattoneuvotteluissa, että ”sopimus yleensä syntyy tällaisissa tilanteissa, joissa lähes mikä tahansa kompromissi on parempi lopputulos kuin se, että sopimukseen ei päästä.”
Näin myös Suomessa. Paras vaihtoehto sopimukselle (uudet vaalit ja riski Perussuomalaisten noususta ykköspuolueeksi) oli huonompi niin Kokoomukselle kuin Demareillekin.
- Syy numero 2: Uskottavuus oman porukan silmissä
Washingtonissa sijaitsevan Center of Negotiationin toimitusjohtajan Michael Benolielin mukaan kumpikaan osapuoli ei halunnut antaa kannattajilleen sellaista mielikuvaa, että he eivät ole laittaneet kaikkeaan peliin ja yrittäneet rutistaa viimeiseen asti. Tästä syystä neuvotteluissa, joissa panokset ovat todella korkeat, päädytään sopimukseen usein vasta viime hetkillä.
Samaa voidaan sanoa Suomen hallitusneuvotteluista. Omien silmissä haluttiin mielikuva, että itselle tärkeiden asioiden puolesta väännetään viime metreille saakka.
- Syy numero 3: Uskottava takaraja sopimuksen syntymiselle
Pennsylvanian yliopiston professori G. Richard Shellin mukaan nk. ”takarajan vaikutus” ohjaa neuvottelijoita useimmiten kohti sopimusta. Benoliel puolestaan huomautti, että velkakattoneuvotteluissa kumpikin osapuoli piti takarajaa (tässä tapauksessa uhka luottoluokituksen laskusta ja tuntuvista korkokuluista) uskottavana ja hyvin perusteltuna. Tämä puolsi sopimuksen löytymistä.
Suomen hallitusneuvotteluissa takaraja oli myös tiedossa, vaikka varsinaista takarajaa ei ollut asetettu. Erityisesti takaraja koski hallitustunnustelijana toiminutta Kataista, jonka pyrkimyksille muut puolueet asettivat takarajan, jonka jälkeen hallituksen kokoamista olisi saanut yrittää joku muu. Myös paineet EU:n puolelta olivat kovat. Talouskriisin ratkaisuun tarvittiin myös Suomea, jossa on toimiva hallitus.
- Vinkki: Neuvottelutilanteissa kannattaa tiedostaa ja selvittää, mikä on itselle ja muille osapuolille paras vaihtoehto mahdolliselle sopimukselle (BATNA). Kannattaa myös varmistaa, että sopimukseen pääsemisen takaraja on uskottava kaikille neuvotteluosapuolille.
